Finnish Animation 100 Year -exhibition

18.11. – 9.12.2014, Solaris, Tallinna, Viro

Tallinnassa pidettävään näyttelyssä oli esillä 40 kuvaa suomalaisen animaation historiaa esittelevästä sarjasta. Animated Dreams-animaatiofestivaalin yhteydessä järjestettiin Suomalainen animaatio 100 -vuotta! -näyttely, jonka lisäksi Tallinnassa oli esillä Animaation apupyörän Hyvipuisto-näyttely animaatioinstallaatioineen. 

Yhteistyössä: Taike/Taru, Animaation apupyörä/Reetta Neittaanmäki, Animated Dreams & The Finnish Institute in Estonia/ Milla Sevón, Suomen Viro-instituutti/ Ingrid Orman

Suomalaisen animaation historiaa

"Suomalainen animaatio on tyyliltään ja tekniikaltaan monimuotoista. Vuosien varrella taiteilijat ovat keränneet lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja yhä kasvavaa yleisöä. Viime vuosina animaatiostudiot ovat kasvattaneet kokoaan ja maailmalle on lähtenyt useita pitkiä animaatioelokuvia sekä tv-sarjoja.

Ensimmäinen suomalainen animaatio valmistui vuonna 1914. Taidemaalari ja pilapiirtäjä Eric Vasströmin elävöitettyjä piirroksia esitettiin tuolloin alkukuvina helsinkiläisissä elokuvateatterissa. Valitettavasti Vasströmin animaatioista ei ole säilynyt jälkipolville edes kuvia. Suomianimaation ensimmäisiltä vuosilta näyttelyyn on saatu kuvia Harald Salénin ja Hjalmar Löfvingin piirtämistä animaatioista. 1950-luvulta lähtien animaatiota alkoi näkyä yhä enemmän mainoksissa, ja useita uusia studioita perustettiin. Amerikkalainen animaatio-ohjaaja Bob Balser jätti jälkensä suomalaiseen animaatiohistoriaan kouluttamalla animaattoreita piirrosanimaatiossa käytetyn selluloiditekniikan käyttämisessä. Hänen oppilaansa tekivät mm. havainnollisen ja humoristisen animaatiojakson valistuselokuvaan Alkoholi ihmisruumiissa. Studio A:n perustanut Antti Peränne oli yksi tuotteliaimmista ja menestyneimmistä animaationtekijöistä. Mainosten lisäksi hän teki useita lyhytelokuvia. Kaupallisen animaation rinnalla Suomessa tehtiin myös kokeellista animaatiota. Monella taiteen alalla vaikuttanut Eino Ruutsalo teki animaatiota maalaamallla ja käsittelemällä filmiruutuja.

Kollaasi- ja pala-animaatio tarjosi myös itsenäisille animaationtekijöille mahdollisuuden tehdä elokuvia. Riitta Nelimarkka teki historiaa vuonna 1979 tekemällä ensimmäisen suomalaisen kokoillan animaatioelokuvan Seitsemän veljestä. Heikki Partasen, Heikki Prepulan ja Camilla Mickwitzin lastenanimaatiot ovat useille sukupolville tuttuja tv:stä. Antonia Ringbomin värikkäät hahmot heräävät myös henkiin pala-animaation keinoin. Yleisradion lastenohjelmista rakastetuimpia on myös Mariko Härkösen ja Ismo Virtasen ohjaama Turilas ja Jäärä -nukkeanimaatiosarja.

Suomalaiset animaationtekijät ovat menestyneet kansainvälisesti. Prahassa opiskelleen Katariina Lillqvistin nukkeanimaatiot ovat kiertäneet laajalti maailmaa festivaaleilla. Erilaisia animaatiotekniikoita töissään käyttävä Marjut Rimminen on kerännyt palkintoja elokuvillaan. Rimmisen ohjaama Blind Justice-Some Protection on dokumentaarisen animaation klassikkoja. Anima Vitaen tuottama, Kari Juusosen ja Michael Hegnerin ohjaama kokoillan animaatio Niko lentäjän poika on kerännyt 3 miljoonaa katsojaa elokuvateattereissa ympäri maailmaa. Saman studion tuottama, Laura Neuvosen ohjaama Kutoja on saanut ainakin yhtä suuren yleisön Youtuben kautta.

Animaatio-ohjaajia ryhdyttiin kouluttamaan Suomessa vuonna 1994 Turun Taideakatemiassa. Linjan taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin virolainen Priit Pärn, ja koulutuksesta vastasi Eija Saarinen. Nykyään animaatiota opetetaan myös Metropoliassa ja useissa muissa kouluissa. Suomalainen animaatioala elää nousukautta, sen vahvistuminen ja kansainvälistyminen  tarjoaa töitä yhä suuremmalle joukolle animaation ammattilaisia."

Reetta Neittaanmäki, infoteksti Tallinnan näyttelyä varten